Vantaan valtuustossa 31.1.2022

Hyvä valtuusto!

Vantaa on Suomen kansainvälisin kunta. Kolme neljäsosaa uusista asukkaista on vieraskielisiä. Työllisyyden ja integraation eteen on Vantaalla jo toteutettu useita hankkeita. Hankeilla luotuja
toimivia työtapoja pitää vakiinnuttaa – ja löytää uusia. Viimevuotinen voitto iCapital Awards –kilpailussa on hieno asia. Mutta sen loisteesta ei saisi häikäistyä. Strategia toteaa innovaatioiden Vantaan kasvavan ja kehittyvän nopeasti, mutta on hyvä muistaa, että yritykset liikkuvat globaalissa markkinataloudessa sinne, missä yritystoiminnan pyörittäminen on edullisinta. Täällä asuvat ihmiset pysyvät, jos on töitä, kohtuuhintaisia asuntoja ja palveluja.

Hyvät kuulijat!

Yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu osaamisen kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Rima on asetettu korkealle, kun Vantaa tähtää pääkaupunkiseudun lapsiystävällisimmäksi kunnaksi. Töitä riittää. Lastensuojelu ja perheiden palvelut siirtyvät vuoden päästä
hyvinvointialueiden hoitoon, mutta opetussektori, lukutaidon kehittäminen ja tarpeellinen lisätuki sitä tarvitseville kouluille säilyvät tulevinakin vuosina kaupungin omina tehtävinä. Toivottavasti
resursseja on silloinkin riittävästi käytettävissä.

Vantaan kaupunki lupaa sitoutua tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjimättömiin toimintatapoihin. Todetaan, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä tuetaan kaikessa päätöksenteossa ja kaikissa palveluissa. Hyvä! Miten tämä käytännössä toteutuu, jää nähtäväksi.

Korona-epidemia ei pysäyttänyt Vantaan väestökasvua. Väestönkasvu pohjaa vieraskielisten nopeasti kasvavaan osuuteen. Vieraskielisyys tuo haasteita. Sosioekonomisten indikaattorien perusteella vieraskielisten asema on jo nyt kantaväestöä heikompi.

Arvoisat valtuutetut!

Maahanmuuttajien työttömyys on edelleen laajaa. Korona jätti jälkeensä työttömyyttä Vantaalle enemmän kuin muihin suuriin kaupunkeihin. Ohjelmassa luvataan panostaa pitkäaikaistyöttömien aktiiviseen työllistämiseen ja kohdentaa toimia erityisesti nuorten ja vieraskielisten työllistymiseen.

Odotukset ovat suuria. Olen ollut valtuuston jäsen 12 vuotta. Vaikka maahanmuuttajien työllisyyden lisäämiseen on tänä aikana ainakin puheissa panostettu paljon, työttömyys ei ole juuri vähentynyt. Monille ei ole jäänyt muuta mahdollisuutta löytää töitä kuin perustaa oma yritys. Vantaa lupaa onneksi panostaa yrittäjyyteen, yrittäjyysosaamiseen ja yrittäjyyden edistämiseen laaja-alaisesti, onneksi myös vieraskielisille yrittäjille. Työllisyyttä voisi tukea myös lisäämällä vieraskielisten osuutta Vantaan omissa työntekijöissä.

Vielä kaksi asiaa, joihin toivoisin kiinnitettävän huomiota!

Vantaalaisten osallistumisaktiivisuus on koko maata alhaisempi. FinSote-tutkimuksen mukaan vain joka neljäs (27 %) vantaalainen kertoi olevansa mukana aktiivisesti jonkin kansalaisjärjestön tai harrastusryhmän toiminnassa. Jotta lupaus luoda asukkaille mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan, tarvitaan maksuttomia tai kohtuuhintaisia kokoontumistiloja niin lapsiperheille, maahanmuuttajille, ikäihmisille kuin vammaisillekin.

Vantaan strategian mukaan digitalisaatiota edistetään ja digikanavista tehdään pääasiallinen asiointikanava. Samalla halutaan estää syrjäytymistä, mutta digitalisaatio syrjäyttää niitä, joilla ei riitä taitoa, laitteita ja yhteyksiä digipalveluiden käyttöön. Laitteet ja yhteydet ovat kalliita ja pienten tulojen ja eläkkeiden varassa sinnittelevien kannalta asiointi digikanavien kautta ei aina ole mahdollista. Vaikka yhteyksien hoito onnistuisi kirjastoista tai muista yhteisistä tiloista, etäpalvelut ovat vaikeita vieraskielisille ja vanhoille. Siksi myös kasvokkain annettuja kunnallisia palveluja pitää säilyttää ihmisten tasa-arvon vuoksi.


Kiitos!

Leave a comment

Your email address will not be published.